torstai 6. tammikuuta 2011

Joulu rannalla



Cheratingin leppoisan rauhallisista surffikuvioista hakeuduimme Malesian länsirannikolle, Langkawin saarelle. Muutos oli jälleen kerran huima: hiljaisesta sadekauden rannasta valtavalle pakettituristienkin kansoittamalle saarelle. Hotellihuoneemme olivat mukavia ja kohtalaisen siistejä. Vakiravintolakin loytyi pieten harharetkien jälkeen, joten olimme valmiita vastaanottamaan joulun.

Jouluaaton ohjelmistoon kuului rekiretki vesijetin perässä banaanilla. Vesiurheilufirman pojat olivat juhlatuulella, joten saimme luvatun kahden kaadon lisäksi useamman ylimääräisen pulahduksen. Meritruvallisuussäännot olivat veteen piirretty viiva, kun pelastuliivit aukeilivat itsekseen tormäyksessä veteen. Kiipeäminen banaaniin ei ollut ihan helppoa ja muutama suklaakalorikin pääsi kulumaan punnerrettaessa ylos.

Otimme varaslähdon joululahjojen jakoon ja menimme iloisenväriseen Yellow cafeeseen vaihtamaan pukin tuomisia. Paketeista paljastui mm. suklaata, malesiankieleinen Monopoli-peli, lahjakortteja, unihousut, Rubikin kuutio ja kasvonaamioita. Voi sitä antamisen ja saamisen riemua!



Kantaravintolamme Red Tomato oli harmillisesti juuri perjantaisin kiinni, mutta emme lannistuneet siitä. Olimme varanneet poydän ehkä koko Pantai Cenang -rannan tunnelmallisimpaan ravintolaan, The Brasseriehin. Joulumenyyhyn kuului meille vieraita kalkkuna- ja vanukasannoksia, joten otimme vapauden syodä salaattia ja muuta "tavallista" ruokaa. Sinisen hetken saapuessa ranta oli kaunis ja tunnelma niin jouluinen kuin nyt rannalla voi olla.

Ruuan jälkeen otettiin yhteyttä koto-Suomeen Skypellä. Tuntui kuin kaikki olisivat olleet ihan siinä lähellä, samassa huoneessa. Ilta jatkui hotellihuoneen terassilla lauta- ja korttipelejä pelaillen sekä jouluherkkuja mutustellen.

Joulupäivänä päästiin käyttämään kaikkia ihania lahjakortteja. Jaakko ja Verna suuntasivat pampering-päivään hyvin etukäteen valittuun kylpylään. Fish spa:ssa tohtorikalat soivät kuollutta ihoa jaloista. Se oli kyllä todella outoa, mutta ei niin epämiellyttävää kuin kuvittelisi.



Iltapäivällä lähdimme porukalla seuraamaan Hannan lahjakortin täytäntoonpanoa. Kortti oikeutti parasailing-ilmaliitoon Langkawin yllä. Parasailingissä vene vetä laskuvarjollisen ihmisen rannalta ilmaan muutaman kymmenen metrin korkeuteen noin viideksi minuutiksi. Laskeutuminen on sulava tomähdys rantahiekkaan. Ennakkoon lentämiskokemus vaikutti pelottavalta, mutta kaikki tapahtui niin nopeasti ja sulavasti, että liitely yläilmoissa oli mahtavaa. Lopulta me kaikki uskaltauduimme ilmaan (hyvän suostuttelun jälkeen tosin). Näkymät olivat upeat!



2 kommenttia:

  1. Kuten toiseksi viimeisesta kuvasta nakyy, tohtorikalojen pamperoitua jalat siloisiksi, oli aikaa vetaa pampersit jalkaan ja syoksya ylailmoihin.

    VastaaPoista
  2. Tohtorikalojen maiskuttelu ei mun mielestä ollut yhtään kivaa. Ainakaan se ei ollut yhtään rentouttavaa, kun sitä KL:ssä kokeilin.

    Muuten teidän joulu kuulosti hyvältä - erilaiselta, mutta silti niin samanlaiselta kuin Suomessa: hyvää ruokaa, rentoa oloa ja läheisiä ihmisiä.

    VastaaPoista